000 03277cam a22003613u 4500
001 78042
003 UtSlPG
005 20260610134817.0
006 m
007 cr n
008 260607r20261929utu|||||o|||||||||||||| d
040 _aUtSlPG
041 7 _afi
_2iso639-1
050 4 _aPQ
100 1 _aMolière,
_d1622-1673
240 1 3 _aLe misanthrope. Finnish
245 1 0 _aIhmisvihaaja
264 1 _aSalt Lake City, UT :
_bProject Gutenberg,
_c2026
300 _a1 online resource :
_bmultiple file formats
336 _atext
_btxt
_2rdacontent
337 _acomputer
_bc
_2rdamedia
338 _aonline resource
_bcr
_2rdacarrier
500 _aWikipedia page about this book: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Misanthrope
500 _aRelease date is 2026-02-25
508 _aTapio Riikonen
520 _aIhmisvihaaja (ransk. Le Misanthrope ou L'Atrabilaire amoureux) on ranskalaisen Molièren viisinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1666. Näytelmä sai kantaesityksensä Théâtre du Palais-Royalissa Pariisissa 4. kesäkuuta 1666, ja pääroolissa Alcestena esiintyi itse Molière. Naispääosassa Célimènenä esiintyi hänen vaimonsa Armande Béjart. Yleisö piti näytelmää pidettiin lähes alusta alkaen mestariteoksena. Se on salonkikomedia, ilman tunnettuja lähteitä tai esikuvia ja rakennettu Molièren oman seurueen elementeistä. Teos pilkkaa ranskalaisen ylimystön tekopyhyyttä, mutta saa vakavampia sävyjä käsitellessään yleisinhimillisiä heikkouksia. Se eroaa aikansa farsseista moniulotteisten henkilöhahmojensa ansiosta, toisin kuin tuon ajan perinteiset satiirit, joissa hahmot olivat usein yksiulotteisia karikatyyrejä. Ihmisvihaaja poikkeaa myös monista muista Molièren komedioista keskittymällä juonen sijaan hahmonkehitykseen. Vaikka näytelmä ei ollut aikanaan kaupallinen menestys, sitä pidetään nykyään yhtenä Molièren merkittävimmistä ja tunnetuimmista teoksista – ja samalla yhtenä maailmankirjallisuuden suurimmista komedioista. Se paljastaa sosiaalisen ja kirjallisen teeskentelyn naurettavuudet ja keskittyy mieheen, joka on nopea tuomitsemaan toiset mutta jää sokeaksi omille virheilleen. Näytelmän ajaton vetovoima perustuu pitkälti siihen, että ihmisvihaa esiintyy kulttuurista riippumatta kaikkialla maailmassa. Alceste on hölmö, jolla on korkeat periaatteet ja jäykät vaatimukset, mutta joka on luonnostaan sokea kaikkien muiden kritiikille. Alceste on rakastunut Célimèneen, koomiseen hahmoon, joka käy jokaiseen tilanteeseen ja on yhteiskunnan ruumiillistunut henki. Näytelmän rakenne on yhtä yksinkertainen kuin runollinen. Alceste ryntää synkkänä näytelmän läpi, eikä löydä "rehellisiä" miehiä, jotka olisivat samaa mieltä hänen kanssaan, aina valmiina näkemään malan toisen silmässä, sokeana omassa valonsäteessään ja yhtä tietämättömänä todellisesta luonteestaan kuin Tartuffe. (This summary is from Wikipedia.)
534 _pOriginally published:
_cPorvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929
653 _aComedy plays
653 _aMan-woman relationships -- Drama
653 _aFrance -- Social life and customs -- 17th century -- Drama
700 1 _aManninen, Otto,
_d1872-1950
856 4 0 _uhttps://www.gutenberg.org/ebooks/78042
999 _c118762
_d118762